Miten jaksaa työelämässä pitempään? Kuntoutuksen ja muiden työssä jaksamista tukevien keinojen merkitys yli 45-vuotiaiden työntekijöiden työssä jaksamisessa

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hankkeen nimi	Miten jaksaa työelämässä pitempään? Kuntoutuksen ja muiden työssä jaksamista tukevien keinojen merkitys yli 45-vuotiaiden työntekijöiden työssä jaksamisessa
Project Name	How to cope longer in working life? The role of rehabilitation and other coping methods that help workers over 45 years to continue longer in working life
Alkamisvuosi	2005
Päättymisvuosi	2007
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Hanna Kankainen
Muu työryhmä	Aila Järvikoski
Tausta	Väestö on vanhentunut viime vuosikymmeninä Suomessa kuten muissakin läntisissä teollisuusmaissa. Ennusteiden mukaan 65-vuotiaiden lukumäärä puolitoistakertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja työikäisten 20–64-vuotiaiden määrä sen sijaan alkaa vähetä jopa 20 000:n vuosivauhdilla jo ensi vuosikymmenellä.On keskusteltu siitä, että työvoiman ikääntymisen aiheuttamia haasteita – eläkkeelle siirtymisen aiheuttamat kustannukset ja toisaalta työvoiman saatavuusongelmat – tulisi ratkoa mm. työurien pidentämisen avulla. Työvoima tulisi pitää entistä tehokkaammin ja mahdollisimman pitkään työkykyisenä, osaavana ja motivoituneena. Tähän tarvitaan työelämässä keinoja ja näistä keinoista tarvitaan lisää ajankohtaista tutkimustietoa.
Tavoite	Tutkimuksen tarkoituksena oli ensinnäkin tarkastella sitä, mitkä tekijät edistävät yli 45-vuotiaiden palkansaajien työssä jaksamista mahdollisimman pitkään. Tässä yhteydessä pyrittiin selvittämään tarkemmin kuvailevan analyysin avulla sitä, kuinka eri työssä jaksamista edistävät tekijät vaihtelevat sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, toimialan ja työnantajasektorin sekä koetun työkyvyn mukaan. Koska kuntoutusmahdollisuuksien kehittäminen on havaittu aiemmissa tutkimuksissa tärkeäksi jaksamista edistäväksi tekijäksi, tarkasteltiin tutkimuksessa lähemmin myös työ- ja toimintakykyä parantavan kuntoutuksen tarvetta ja sen vaihtelua edellä mainittujen muuttujien mukaan. Tarkoituksena oli myös analysoida sitä, millaiset työhön liittyvät ja yksilölliset tekijät ovat yli 45-vuotiailla palkansaajilla yhteydessä työ- ja toimintakykyä parantavan kuntoutuksen tarpeeseen. Työhön liittyvistä tekijöistä kiinnostuksen kohteena olivat toimiala, työnantajasektori sekä eräät työn piirteisiin liittyvät tekijät: työympäristöön liittyvät haittatekijät, työhön liittyvät epävarmuustekijät, kiire, tyytyväisyys esimieheen, oman työpaikan tilanne sekä työn luonne, yksitoikkoisuus, ruumiillinen ja henkinen raskaus). Yksilötekijöistä tarkasteltiin sukupuolta, ikää, koulutusta, sosioekonomista asemaa, koettua työkykyä sekä koettua terveydentilaa.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuonna 2003 keräämää työolotutkimuksen aineistoa, josta tarkastellaan 45 - 64-vuotiaita vastaajia (n=1 809). Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Avainsanat	työssä jaksaminen, ikääntyvät työntekijät, kuntoutus