Majakka-Beacon – tuettua työllistymistä ja kuntoutusluotsausta maahanmuuttajille

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hankkeen nimi	Majakka-Beacon – tuettua työllistymistä ja kuntoutusluotsausta maahanmuuttajille
Project Name	Majakka-Beacon – Supported employment and case management for immigrants
Alkamisvuosi	2001
Päättymisvuosi	2005
Hanketyyppi	Kehittäminen
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Kristiina Härkäpää
Muu työryhmä	Sari Harju, Ulla Peltola, Hanni Rikala, Raisa Venäläinen, Mirkka Vuorento (Kuntoutussäätiö), Leena Pellilä (Helsingin kaupunki), Sirkku Reponen (Espoon kaupunki), Ritva Joutsenlahti (Vantaan kaupunki)
Rahoittajat	Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) Equal-yhteisöaloiteohjelma, toimenpidekokonaisuus 5.1.1. sekä hankkeeseen osallistuneet kunnat
Tausta	Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä sekä maahanmuuttajien kotoutuksen että työllistymisen osalta. Tarve yhteistyön tehostamiseen oli hankkeen ajankohtana erityisen tärkeää siitä syystä, että pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyys oli edelleen heikko kantaväestöön verrattuna. Noin kolmannes Suomeen tulleista maahanmuuttajista asui pääkaupunkiseudulla ja keskimäärin joka kolmas maahanmuuttaja oli työtön. Hanke käynnistyi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja maahanmuuttajajärjestöjen aloitteesta. Nämä tahot kutsuivat Kuntoutussäätiön suunnittelemaan hanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille uusia työllistymistä ja kuntoutumista tukevia toimintamalleja. Kunnat halusivat myös tehostaa yhteistyötään maahanmuuttaja-asioissa, etenkin vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa sekä työllistymisen ja kuntoutuksen tukimuotojen kehittämisessä.
Tavoite	Hankkeen tavoitteena oli kehittää pääkaupunkiseudulle maahanmuuttajien työllistymistä ja kuntoutumista tukeva uusi palvelukokonaisuus sekä kehittää maahanmuuttajajärjestöjen toimintaa siten, että se kohdistuu aiempaa tehokkaammin suomalaista työelämää ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaan neuvontaan ja opastukseen sekä maahanmuuttajuutta ja monikulttuurisuutta koskevaan tiedottamiseen työpaikoille ja työnantajille.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Hankkeen kohderyhminä olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeissa asuvat vaikeasti työllistyvät, kotoutumisvaiheen ohittaneet maahanmuuttajat (n = 151), palvelutoiminnan toteuttajat sekä maahanmuuttajia työllistävät työnantajat. Hankkeen asiakastyötä tekivät Helsingin, Espoon ja Vantaan kuusi työvalmentajaa (kolme maahanmuuttajataustaista ja kolme kantaväestöön kuuluvaa), Amiedun kaksi suomen kielen opettajaa sekä Kuntoutussäätiössä kuntoutusluotsi, työnetsijä ja kuntoutustutkimustiimi. Inkerikeskuksessa työskenteli lisäksi luovan toiminnan ohjaaja ja draamaterapeutti. Lisäksi maahanmuuttajajärjestöissä työskenteli kolme maahanmuuttajataustaista tiedottajaa. Asiakastyöhön kehitettiin työvalmennuksen ja tuetun työllistymisen toimintamallia, kuntoutusluotsausta eli kuntoutuksen palveluohjausta, maahanmuuttajille räätälöityä kuntoutustutkimusta, työpaikalla tapahtuvaa täsmäkielikoulutusta sekä luovan toiminnan keinoin toteutettua maahanmuuttajien ryhmätoimintaa. Maahanmuuttajajärjestöissä kehitettiin lisäksi taustayhteisöille suunnattua suomalaista työelämää ja palvelujärjestelmää koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä työnantajille suunnattua tiedotustoimintaa. Kehittämistyöhön osallistuneille järjestettiin yhteistyössä Palmenian kanssa maahanmuuttajien työllistymisen ja kuntoutuksen erityiskysymyksillä täydennetty TRADES-diploma -koulutus kehittämistyön tueksi. Työvalmennuksessa noudatettiin tuetun työllistymisen keskeisiä periaatteita: työtä etsittiin avoimilta työmarkkinoilta työnhakijan toiveiden ja vahvuuksien mukaan ja työvalmentajan tarjoamaa henkilökohtaista tukea jatkettiin myös työllistymisen jälkeen. Työvalmentajan ja kuntoutusluotsin yhteistyössä noudatettiin työnjakoa, jossa työvalmentaja keskittyi työllistymiseen liittyvään toimintaan ja kuntoutusluotsi huolehti asiakkaan muista palvelutarpeista. Suomen opettajat jalkautuivat työpaikoille opettamaan työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa erityisesti toiminnallisen kielitaidon näkökulmasta. Kuntoutusluotsi toimi yhteistyössä maahanmuuttajien kuntoutustutkimustiimin kanssa ja huolehti tutkimusvaiheen aikana laadittujen suunnitelmien toteutumisen seurannasta.
Tulokset	Työllistymis- ja kuntoutustoiminta tuotti sangen rohkaisevia tuloksia. Toiminnan aikana kaikkiaan 56 % työllistymistavoitteisista asiakkaista (n = 102) oli työllistynyt palkkatyösuhteeseen, heistä runsas puolet yksityiselle tai kolmannelle sektorille ilman työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Hankkeen asiakastyön päättyessä palkkatyössä oli 43 % osallistujista. Lisäksi maahanmuuttajajärjestöjen tiedotustoiminnan tuella työllistyi 12 työnhakijaa palkkatyöhön. Suomen kielen täsmäkoulutusta toteutettiin noin 30 työpaikalla. Kuntoutusluotsi ohjasi asiakkaita keskimäärin kahdeksaan, enimmillään 19 palveluun. Kuntoutustutkimustiimi kehitti maahanmuuttajille soveltuvaa kuntoutustutkimusta ja laati kuntoutusta koskevan jatkosuunnitelman noin 50 asiakkaalle. Asiakastyön toimintamallit on otettu käyttöön osassa organisaatioita ja kehittämistyön kokemuksia on käytetty hyväksi mm. työvoiman palvelukeskusten toimintaa ja palvelurakennetta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Avainsanat	maahanmuuttajat, työvalmennus, tuettu työllistyminen, kuntoutusluotsaus, kuntoutustutkimus, suomen kielen opetus, työnantajat, tiedotus, Euroopan sosiaalirahasto
Julkaisut	Härkäpää K & Peltola U (toim.) (2005) Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus. Kuntoutussäätiön työselosteita 29, Helsinki. Kuntoutus (2005) Maahanmuuttajien työllistymisen ja kuntoutuksen uudet palvelut – teemanumero. Kuntoutus 2/2005.