Maahanmuuttajien elinolot, sosiaaliset verkostot ja syrjäytyminen

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hankkeen nimi	Maahanmuuttajien elinolot, sosiaaliset verkostot ja syrjäytyminen
Project Name	Developing theory and methodology in the study of the effects of discrimination and marginality
Alkamisvuosi	2001
Päättymisvuosi	2003
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä	Simo Mannila
Muu työryhmä	Magdalena Jaakkola, Anni Jääskeläinen
Rahoittajat	Suomen Akatemia
Tausta	Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa, ja maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. 1990-luvulla maahanmuuttajien määrä nelinkertaistui. Suomessa asui 2000-luvun alussa noin 85 000 ulkomaan kansalaista ja 125 000 ulkomailla syntynyttä; pakolaisia heistä oli kolmannes. Maahanmuuttajien syrjäytymisen ja syrjityksi joutumisen riski on suuri, ja heidän syrjäytymisellään on vaikutuksia myös kantaväestöön. Vaikka maahanmuuttajista keskustellaan paljon tiedotusvälineissä, heidän elämästään ja suhteistaan kantaväestöön tiedetään toistaiseksi vähän. Koska tutkimusajankohtana suurin osa Suomeen muuttaneista oli syntynyt entisen Neuvostoliiton alueella Venäjällä tai Virossa, tutkimuksessa keskityttiin näihin ryhmiin. Vertailukohtana olivat Saksa ja Kreikka, jotka ovat vastaanottaneet runsaasti maahanmuuttajia entisen Neuvostoliiton alueelta.
Tavoite	Tutkimuksessa kuvattiin Suomeen muuttaneiden venäläisten, virolaisten ja inkerinsuomalaisten "paluumuuttajien" elinoloja ja marginalisaatiota, heidän sosiaalisia verkostojaan ja heidän kokemuksiaan syrjinnästä. Aineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin, ja sen perusteella pyrittiin kehittämään myös maahanmuuttajien syrjintää ja syrjäytymistä koskevaa teoreettista ymmärrystä Suomessa.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tilastokeskuksen toteuttamaan valtakunnalliseen postikyselyyn vastasi noin 1200 venäläistä ja 1200 virolaista. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoiden ja monimuuttujamenetelmien avulla samaan aikaan kun kerättiin kvalitatiivista aineistoa samasta aihepiiristä. Tutkimus kuului Suomen Akatemian rahoittamaan syrjäytymistä koskevaan Syreeni-tutkimusohjelmaan ja useiden ministeriöiden ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilaamaan syrjinnän uhreja koskevaan tutkimukseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä uhritutkimuksesta vastaavan Helsingin yliopiston sosiaalispsykologian laitoksen sekä Aleksanteri-instituutin kanssa.
Julkaisut	Jaakkola M & Reuter A (2007) Maahanmuuttajanaiset entisen Neuvostoliiton alueelta: Resurssit ja sijoittuminen työmarkkinoille. Teoksessa: T Martikainen & M Tiilikainen (toim.) Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Väestöntutkimuksenlaitoksen julkaisusarja, D46/2007, Väestöliitto, 335 - 358. Jasinskaja-Lahti I, Liebkind K, Jaakkola M, Reuter A (2006) Perceived Discrimination, Social Support Networks, and Psychological Well-Being Among Three Immigrant Groups. Journal of Cross-Cultural Psychology, 293–311. Jääskeläinen A (2003) Intermarriage and Segmented Integration into Finnish Society: Immigrant Women from the Former Soviet Union. Year Book of Population Research in Finland 2003, 33–54. Liebkind K, Mannila S, Jasinskaja-Lahti I, Jaakkola M, Kyntäjä E, Reuter A (2004) Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki, Gaudeamus. Reuter A & Jaakkola M (2005) Venäjänkielisten, vironkielisten ja kaksikielisten maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot. Teoksessa: S Paananen (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Tilastokeskus. Helsinki. Reuter A, Jaakkola M, Mannila S (2005) Maahanmuuttajien resurssit Suomen työmarkkinoilla. Kuntoutus 2, 7–21.