Lapset ja nuoret kuntoutuksessa – Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi

Takaisin hankelistaan
Hallinnoiva yksikkö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy
Hankkeen nimi Lapset ja nuoret kuntoutuksessa – Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi
Project Name Children and adolescents in rehabilitation – evaluation of the Social Insurance Institution’s development programme for psychiatric family rehabilitation
Hankkeen nimen lyhenne LN-hanke
Alkamisvuosi 2006
Päättymisvuosi 2009
Hanketyyppi Arviointi
Hankkeen tila Päättynyt
Vastuuhenkilö Asko Suikkanen (Lapin yliopisto)
Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä Pirjo Lehtoranta, Ullamaija Seppälä
Muu työryhmä Ritva Linnakangas, Aila Järvikoski (Lapin yliopisto)
Yhteistyötahot Lapin yliopisto
Rahoittajat Kansaneläkelaitos (Kela)
Tausta Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö on lisääntynyt, mutta edelleen osa lapsista ja nuorista jää hoitamatta. Kela pyrki omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen käynnistämällä vuonna 2000 lasten ja nuorten psykiatrisen perhekuntoutuksen. Perhekuntoutus on suunnattu perheille, joiden lapsella on todettu psyykkisiä ongelmia ja hoitosuhde ennen kuntoutusta. Eri puolille maata sijoittuvista perhekuntoutushankkeista (12) tehtiin Kelan rahoittama arviointitutkimus, josta vastasivat Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö.
Tavoite Arvioinnin tavoitteena oli (1) kuvata perhekuntoutuksen kohderyhmää, (2) selvittää, tapahtuiko lapsen oireissa muutoksia kuntoutuksen myötä, ja mitkä tekijät näitä ennustivat, (3) selvittää, kokivatko vanhemmat saaneensa voimavaroja ja lapset tukea ja apua kuntoutuksesta, ja mitkä tekijät näitä ennustivat, (3) selvittää, millaiset kuntoutuksen toimintamuodot osoittautuivat perheille hyödyllisiksi sekä (4) edesauttaa johtopäätösten tekoa Kelan perhekuntoutuksen käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tarpeista.
Menetelmät/aineisto/toteutus Arvioinnissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia aineistoja. Tietoa tuottivat perhekuntoutuksen toteuttajat, kuntoutukseen osallistuvat perheet (vanhemmat ja lapset) sekä lapsia ja nuoria kuntoutukseen lähettäneet tahot. Vanhemmilta ja lapsilta kerättiin palautteita alku- ja seurantakyselyjen avulla. Lasten oireiden muutosmittarina käytettiin SDQ-lomaketta (The Strengths and Difficulties Questionnaire). Aineistoja käsiteltiin suorien jakaumien, ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset Yhteensä 1 514 lasta ja nuorta perheineen osallistui vuosina 2005–2008 perhekuntoutukseen. Poikien osuus oli 66 % ja tyttöjen 34 %. Lapset ja nuoret ohjautuivat perhekuntoutukseen pääasiassa terveyskeskuksen, lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikoiden tai koululääkärin kautta.
Hankkeilta saatujen tietojen mukaan 26%:lla lapsista oli diagnosoitu neuropsykiatrinen oireyhtymä, 22%:lla käyttäytymishäiriö, 21% ahdistuneisuushäiriö ja 14%:lla masennus. Muutamilla prosenteilla lapsista oli todettu sosioekonomisia ja psykososiaalisia ongelmia, oppimisvaikeuksia, syömishäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai erialaisia elimellisiä sairauksia. Vanhempien arvioiden perusteella lasten oireet vähenivät lähes kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan viidesosalla ja lisääntyivät vajaalla viidenneksellä. Lapsen oireilun vähenemistä ennustavat vanhempien huoli lapsesta, lapsen oireilun vaikeusaste, kuntoutuksen kesto ja perheen koherenssi. Vanhempien kuntoutuksesta saamia voimavaroja ja lasten saamaa apua ennustavat kuntoutuksen kesto ja toimintamuoto. Lapset hyötyvät yksilö- ja perhepainotteisesta kuntoutuksesta ja vanhemmat puolestaan perheterapeuttisesti ja ryhmätoimintaan painottuneesta kuntoutuksesta. Lähipiiristä saatu apu lisää vanhempien voimavaroja. Lasta auttaa, kun vanhemmat saavat kuntoutuksesta voimavaroja. Tulokset osoittavat, että kuntoutuksen pitkäkestoisuus ja monenlaisten työtapojen hyödyntäminen on tärkeää. Perheen, palveluntuottajan ja lähettäjätahon tiiviistä yhteistyöstä tulee huolehtia. Suomalainen perhekuntoutus ei ole vielä saavuttanut vakiintuneita toimintakäytäntöjä, ja niiden löytämiseksi tarvitaan kehittämistoimintaa.
Avainsanat perhekuntoutus, lasten ja nuorten mielenterveys, vaikuttavuus, arviointi
Keywords family rehabilitation, children’s and adolescents’ mental health, effectiveness, evaluation
Julkaisut Linnakangas R, Lehtoranta P (2009) Lapset ja nuoret kuntoutuksessa. Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arvioinnin osaraportti. Sastamala: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 69. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10250/8200

Linnakangas R, Lehtoranta P, Järvikoski A, Suikkanen A (2010) Perhekuntoutus puntarissa. Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi. Sastamala: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 109. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/17451

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä