Kolmas sektori sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliseksi toimijaksi kunnissa

Takaisin hankelistaan

Hankkeen nimi	Kolmas sektori sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliseksi toimijaksi kunnissa
Alkamisvuosi	2001
Päättymisvuosi	2002
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Susanna Nouko-Juvonen
Muu työryhmä	Mika Ala-Kauhaluoma
Rahoittajat	Suomen Kuntaliitto
Tausta	Nykyään yhä merkittävämpi osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on kolmannen sektorin tuottamia. Tässä yhteydessä kolmannella sektorilla tarkoitetaan erityisesti voittoa tuottamattomia järjestöjä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Kolmannen sektorin toiminta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole aina sujunut ongelmitta, vaan sillä on ollut vaikeuksia löytää siinä paikkaansa niin laajasti kuin on suunniteltu. Samalla lainsäädäntö kuitenkin velvoittaa kuntia tuottamaan palveluja esimerkiksi työttömille ja eri tavoin syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille.
Tavoite	Projektin tavoitteena oli kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen välisen yhteistyön toimivuutta arvioivan tiedon kerääminen ja analysoiminen. Näin pyrittiin lisäämään vaihtoehtoisesti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuutta. Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia ja odotuksia kunnilla on sosiaali- ja terveydenhuollon projekteista sekä yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Aineistonkeruu toteutettiin seuraavasti: · Postikysely kunnille: Hankkeen kohteeksi valittiin sellaisia eri kokoisia ja tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea, joissa oli käynnissä vähintään sata ESR-osarahoitteista syrjäytymistä ehkäisevää yhteistyöprojektia ja lisäksi kymmeniä RAY-rahoitteisia projekteja. Mukaan valittiin 15 otoskuntaa ja kysely lähetettiin niiden 161 työntekijälle (vastausprosentti 63). · Teemahaastattelut: Edellisen vaiheen kunnista valittiin neljä teemahaastatteluihin ja niistä haastateltiin kahta viranhaltijaa. · Järjestökysely: Haastateltiin sellaisten järjestöjen edustajia (n = 120, vastausprosentti 52), joilla oli kokemusta kuntayhteistyöstä työllistämiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä kehittämis- tai palveluprojekteissa.
Tulokset	Yhteistyön myönteisimmät kokemukset liittyivät projektiyhteistyössä työskentelevien osaamiseen ja motivaatioon, osapuolten väliseen avoimeen keskusteluilmapiiriin ja osapuolten yksimielisyyteen tavoitteista. Kuntien ja järjestöjen edustajat olivat hyvin tyytyväisiä myös osapuolten väliseen vastuunjakoon, tehtävien organisointiin ja kolmannen sektorin organisaatioiden sitoutuneisuuteen. Kuntien ja järjestöjen edustajien mukaan heikoimman linkin yhteistyössä muodostivat riittämättömät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Resurssien vähyyden ohella projektiyhteistyötä vaikeuttivat erityisesti riittämätön yhteistyöosapuolen toiminnan perusteiden ja toimintatapojen tuntemus ja heikko tiedonkulku. Kuntien ja järjestöjen sosiaali- ja terveydenhuollon projektiyhteistyön keskeiset kehittämistarpeet liittyivät (1) sopimusmallien, kustannusseurannan ja laadunhallinnan kehittämiseen ja ohjeistukseen, (2) osapuolten väliseen tiedottamiseen ja yhteissuunnitteluun projektien sekä strategisen vuoropuhelun tasolla sekä (3) kuntien ja järjestöjen väliseen työnjakoon ja resurssointiin liittyviin yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin.
Avainsanat	kunnat, järjestöt, kolmas sektori, sosiaali- ja terveydenhuolto, yhteistyö
Julkaisut	Laamanen E, Ala-Kauhaluoma M, Nouko-Juvonen S (2002) Kuntien ja kolmannen sektorin projektiyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa. Acta nro 143. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.