HKR-Tekniikan ikäohjelman arviointitutkimus

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hankkeen nimi	HKR-Tekniikan ikäohjelman arviointitutkimus
Project Name	Evaluation of PWD-Technical Division’s programme on ageing workers
Alkamisvuosi	2004
Päättymisvuosi	2006
Hanketyyppi	Arviointi
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Juha Liira (Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus)
Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä	Hanna Kankainen
Muu työryhmä	Jouni Puumalainen, Aila Järvikoski
Rahoittajat	Työsuojelurahasto (TSR), Helsingin kaupunki
Tausta	Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Tekniikka pyrki ikäohjelman avulla hakemaan ratkaisua henkilöstön vanhenemisen tuomiin haasteisiin. Ohjelmalla haluttiin eritoten vaikuttaa yli 45-vuotiaiden työntekijöiden tuottavuuden ja motivaation ylläpitämiseen sekä organisaatiota tulevina vuosina mahdollisesti koettelevaan työvoimapulaan. Ohjelman perustavana ajatuksena oli, että HKR-Tekniikka pystyisi huolehtimaan työntekijöidensä työelinkaaren 15 viimeisestä vuodesta kilpailukykyisesti ja kannattavasti. Pyrkimyksenä oli erityisesti myöhentää eläköitymisikää, vähentää osa-aikaeläkkeelle siirtymistä sekä kasvattaa työssäoloajan läsnäoloprosenttia. Lisäksi HKR-Tekniikka halusi ikäohjelman avulla varmentaa työyhteisöön kertyneen osaamisen ja tietotaidon säilymisen edelleen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.
Tavoite	Arviointitutkimuksen tavoitteena oli arvioida ikäohjelman eri osakokonaisuuksien toimeenpanoa, konkreettisia tuotoksia, eri osapuolten kokemuksia toteutusprosessista sekä ohjelman vaikutuksia. Vaikutuksia arvioitiin yhtäältä hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen pysyvään käyttöön siirtymisen ja vakiintumisen näkökulmasta, toisaalta henkilöstön työkyvyssä, hyvinvoinnissa ja jaksamisessa tapahtuneiden muutosten näkökulmasta. HKR-Tekniikan yli 55-vuotiaista työntekijöistä noin 40 % oli osa-aikaeläkkeellä, mihin liittyi työjärjestelyjen kannalta ongelmallisia tekijöitä. Erillisenä, ikäohjelman tavoitteisiin liittyvänä kysymyksenä arvioitiin osa-aikaeläkkeiden asemaa ja merkitystä HKR-Tekniikassa johdon, lähiesimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta. Ikäohjelman sovellettavuutta ja siirrettävyyttä arvioitiin myös suhteessa Helsingin kaupungin yleiseen henkilöstöpolitiikkaan ja työterveyshuoltoon. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa, joissa kohdataan vastaavia työntekijöiden ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Arvioinnissa käytettiin ns. realistisen arvioinnin viitekehystä: lähtökohtana oli tieteellisen realismin periaate, jonka mukaan hyvät ja onnistuneet käytännöt on mahdollista määritellä havainnoijasta riippumatta. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta (ns. multiple-case study). Ikäohjelmaa ja sen eri osia tutkittiin suhteessa HKR-Tekniikan toimintaympäristön asettamiin rajoihin ja edellytyksiin käyttäen erilaisin tiedonkeruumenetelmin hankittua materiaalia ja ottaen huomioon sen, että itse ilmiö (ohjelma) ja toimintaympäristö eivät ole erotettavissa toisistaan. Arvioinnissa käytettiin sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tiedonkeruun ja analyysin menetelmiä.
Tulokset	Teemahaastattelujen perusteella ikäohjelman toteutus onnistui suhteellisen hyvin alun vaikeuksien jälkeen. Toisaalta ohjelma jäi sekä esimiehille että työntekijöille hieman liian abstraktiksi, mikä selvästi vaikeutti ohjelman toteutusta ja vaikutti myös osaltaan ohjelman tuloksellisuuteen. Avainasemassa ohjelman toteutuksen onnistuneisuudessa olivat ylimmän johdon vahva sitoutuneisuus ja kannustus, lähiesimiesten sitoutuneisuus, työterveyshuollon toimivuus sekä ikäohjelman työkalut, jotka mahdollistivat ohjelman käytännön toteutuksen. Ohjelmalla oli monia myönteisiä vaikutuksia. Haastatteluiden perusteella voitiin todeta muun muassa työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin parantuneen, tietoisuuden ja kiinnostuksen liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja kohtaan lisääntyneen, ja heidän jaksavan työskennellä todennäköisemmin viralliseen eläkeikään saakka. Esimiesten havaittiin arvostavan ikääntyneitä työntekijöitä enemmän, tuntevan paremmin alaisensa sekä heidän tarpeensa, ikäjohtamisen valmiuksien kasvaneen ja henkilöstöjohtamisen korostuneen. Työyhteisölliset vaikutukset näkyivät avoimempana viestintänä, työnjohdon ja työntekijöiden välisen ymmärryksen ja luottamuksen kasvamisena, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntymisenä, ikääntyneiden arvostuksen ja kunnioituksen lisääntymisenä, ikäryhmien välisen kanssakäymisen parantumisena ja kokemuksellisen tietotaidon parempana välittymisenä. Tilastotietojen valossa osa-aikaeläkkeelle siirtyi ikäohjelman aikana vähemmän työntekijöitä, keskimääräinen eläke-ikä nousi, sairauspoissaolot ja tuotantopäivien menetykset vähenivät vuonna 2006 ja työkykyindeksi pysyi samalla tasolla.
Avainsanat	arviointi, ikäohjelma, ikäjohtaminen, ikääntynyt työntekijä, sairauspoissaolot, eläkkeelle siirtyminen, eläkeajatukset
Julkaisut	Kankainen H (2008) Ihan toisella tsempillä puskee vaikka ikää on. Arviointitutkimus HKR-Tekniikan ikäohjelman toteuttamisesta, toteutumisesta ja vaikutuksista. Kuntoutussäätiö. Verkkokirja.