Eri työllistymismuotojen merkitys selviytymisen, elämänhallinnan ja elämisen laadun kannalta

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hankkeen nimi	Eri työllistymismuotojen merkitys selviytymisen, elämänhallinnan ja elämisen laadun kannalta
Project Name	The role of different employment models for coping, control and quality f life
Alkamisvuosi	2001
Päättymisvuosi	2003
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Kristiina Härkäpää
Muu työryhmä	Ulla Peltola, Jukka Valkonen
Rahoittajat	Raha-automaattiyhdistys (RAY)
Tausta	Oikeus työhön on myös vajaakuntoisten ja mielenterveysongelmaisten ihmisten tärkeä kansalaisoikeus, jonka merkitystä on korostettu sekä Suomessa että muissa Euroopan Unionin maissa 1990-luvulla. Suomessa tiedetään kuitenkin sangen vähän siitä, millainen merkitys työllistymisellä ja työssä ololla on yksilön hyvinvoinnin kannalta. Avoimille työmarkkinoille työllistymistä on pidetty eri työllistymismuodoista parhaana mm. sosiaalisen integraation kannalta. Työkeskuksia on puolestaan pidetty usein huonona työllistymisvaihtoehtona, jolloin perusteluna on pidetty vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden eristämistä muun työelämän ulkopuolelle. Tietoa ja kokemuksia eri työllistymismuodoista ei juuri ole ollut käytettävissä. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksissa on yleensä oltu kiinnostuneita siitä, kuinka suuri osa työllistyy, eikä niinkään siitä, mitä työllistyminen yksilölle pidemmän ajan kuluessa merkitsee.
Tavoite	Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia ja merkityksiä työllistymisellä on työllistyjän sosiaalisen selviytymisen, koetun elämänhallinnan ja -laadun sekä koetun ja havaitun sosiaalisen integraation kannalta. Tarkasteltavina oli kolme toisistaan poikkeavaa työllistymismuotoa, ns. tuettu työllistyminen (supported employment), klubitalojen siirtymätyö sekä sosiaalisissa yrityksissä tai työkeskuksessa tehtävä työ. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaiseksi eri tavoilla käynnistyvä työura muodostuu ja miten pitkäkestoinen työ ensimmäisessä työpaikassa on. Kolmea eri työllistymismuotoa tarkasteltiin tutkimuksessa rinnakkain siten, että vertailtiin sekä kuntoutumis- ja työllistymisprosessien etenemistä että työllistyjien omia kokemuksia.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimus koostui haastatteluaineistoon perustuvasta kvalitatiivisesta osasta ja lomakekyselynä toteutetusta kvantitatiivisesta osasta. Haastattelututkimuksessa selvitettiin, miten työllistyminen asettuu osaksi kuntoutujan laajempaa elämäntarinaa, miten työllistymismalleja toteutetaan käytännössä, mitkä ovat onnistuneen työllistymisen edellytykset ja millaisia merkityksiä eri osapuolet antavat työllistymiselle. Haastattelujen avulla selvitettiin sekä työllistyneiden mielenterveyskuntoutujien, palvelujen ohjaajien että työnantajien kokemuksia ja näkemyksiä työllistymisestä ja työllistymisen tukimallien toteutuksesta. Mielenterveyskuntoutujille suunnatussa lomakekyselyssä selvitettiin, millaisissa työpaikoissa ja työympäristöissä eri tukimallien kautta työllistyneet mielenterveyskuntoutujat työskentelivät. Lisäksi selvitettiin työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutuksia työtyytyväisyyteen, jonka katsottiin olevan yhteydessä työssä kuntoutumiseen. Kyselytutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat Warrin (1987) sekä Karasekin ja Theorellin (1990) työympäristön, työviihtyvyyden ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä käsittelevät mallit.
Tulokset	Tulokset osoittivat, että toisistaan jo historiallisten ja aatteellisten juuriensa suhteen eroavilla ja erilaisia tuen muotoja ja määriä tarjoavilla tukimalleilla on omat toimintaperiaatteensa ja kohderyhmänsä. Toiminnan haasteiksi määrittyivät kuitenkin tukipalvelujen sisältöjen selkeyttäminen, saatavuuden parantaminen sekä keskinäisen yhteistyön lisääminen. Mielenterveyskuntoutujien näkökulmasta työssä korostuivat sen tarjoamat mahdollisuudet mielekkääseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, taloudellisen tilanteen kohentumiseen sekä itsetunnon vahvistumiseen itsensä toteuttamisen kautta. Kaikissa tukimalleissa työssä selviytymistä ja viihtymistä edistivät sekä yksilölliset että sosiaaliset tekijät ja tarpeenmukaiset työjärjestelyt. Kuntoutujan elämäntilanteen kannalta tarkoituksenmukaisen tukipalvelun löytäminen ja kuntoutujan omia odotuksia vastaavaan työympäristöön työllistyminen näyttivät tukevan työn toimimista kuntoutujan mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävänä osana elämää.
Avainsanat	mielenterveys, työllistyminen, kuntoutus, työtyytyväisyys, työnantajat
Keywords	mental health, employment, rehabilitation, satisfaction at work, employers
Julkaisut	Valkonen J, Peltola U, Härkäpää K (2006) Työtä, tukea ja mielenterveyttä. Kokemuksia mielenterveyskuntoutujien työllistymismalleista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 75, Helsinki.