Työhyvinvointi

Työhyvinvointi tarkoittaa ”työntekijän fyysistä ja psyykkistä olotilaa, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan sopivaan kokonaisuuteen. Ammattitaito ja työn hallinta ovat tärkeimmät työhyvinvointia edistävät tekijät”[1]. Työhyvinvoinnin kokeminen on yksilöllistä ja eri ihmisille työhyvinvointi muodostuu erilaisista asioista.

Aikaisemmin työhyvinvointi on usein ymmärretty negatiivisten tunteiden ja oireiden puuttumisena. Uudemmassa työhyvinvoinnin näkemyksessä painotetaan myös positiivisia voimavaroja. Hyvinvoiva henkilöstö nähdään myös entistä enemmän työn tuloksellisuuden tekijänä [2].

Punk-hankkeessa kehitetään välineitä työhyvinvointityöhön pientyöpaikoille ja tehdään myös kartoitus, minkälaisia työhyvinvoinnin kokemuksia ja näkemyksiä pienyrityksissä on. Erilaisilla toimialoilla korostuvat erilaiset haasteet mutta ihmisten kanssa työskennellessä myös monet piirteet ovat yhteisiä. Työhyvinvointia on tarkasteltu aikaisemmin lähinnä suurten yritysten näkökulmasta. Kyseisessä hankkeessa pyritään lähestymään sitä pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta ja luomaan pientyöpaikkojen työhyvinvointityö tavoitteellisemmaksi ja mallintamaan työhyvinvoinnin osa-alueita..

Työhyvinvointiin liittyy työkyky, joka tarkoittaa työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja ammattitaidon muodostamaa kokonaisuutta suhteessa työn vaatimuksiin. Hyvä työkyky tarkoittaa työntekijän edellytysten ja tehtävän asettamien vaatimusten ja mahdollisuuksien tasapainoa. Varsin yleistä nykyään on työkykyä ylläpitävä toiminta, eli tykytoiminta, jonka avulla pyritään edistämään ja tukemaan työntekijöiden työkykyä. Esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaan kohdistuva toiminta on pääasiassa tykytoimintaa. [3].

Työkyky ei ole sama asia kuin työhyvinvointi. Hyvä työkyky tukee työhyvinvointia mutta ei ole sen riittävä edellytys. Työhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä toiminta huomioi parhaimmillaan yksilöiden ja organisaation moninaisia erilaisia tarpeita ja tapahtuu yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Hyvä työ kuvataan sellaiseksi, joka huomioi työntekijän inhimillisyyden sekä mahdollistaa aktiivisuuden ja hallinnan tunteen työssä [4].

[1] Työsuojelusanasto (2006), s. 114. Työterveyslaitos & Sanastokeskus TSK, Helsinki, Otava.

[2] teoksessa Kinnunen, U., Feldt T. & Mauno, S. [toim.] Työ leipälajina (2005): Kinnunen & Feldt, s. 13, 26, 33, Mäkikangas, Feldt & Kinnunen, s. 72, Simola & Kinnunen, s. 119–120.

[3] Työsuojelusanasto (2006), s. 46-47. Työterveyslaitos & Sanastokeskus TSK, Helsinki, Otava.

[4] Rauramo, P. (2004). Työhyvinvoinnin portaat. Helsinki, Edita. s. 30–37.

Selvitys työhyvinvointi-käsityksistä pk-työpaikoilla

Selvityksen on toteuttanut työharjoittelutyönään Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta opiskelija Inka Suhonen.

Selvityksessä tarkastellaan pienissä ja keski-suurissa työpaikoissa työhyvinvoinnista vastaa-vien henkilöiden käsityksiä työhyvinvoinnista.

Selvityksen liitteenä erilaisia työhyvinvoinnin malleja.

Välineitä työhyvinvointityöhön pientyöpaikoilla ja pk-työpaikoilla

Punk-hankkeen aikana kehitetään nimenomaan pientyöpaikoilla sovel-tuvia välineitä henkilöstöjohtamisen tueksi. Henkilöstötilinpäätösmalleja ja osaamiskartoitusohjeistusta on olemassa hyviä ja toimivia malleja, mutta ne ovat niin massiivisia ja työ-läitä, että pientyöpaikoissa niiden käyttö on vähäistä. Hankkeessa kehi-tetään pienemmällä työpanoksella toteutettavia välineitä seurata hyvin-vointia ja henkilöstön kouluttautumis-tarpeita.

1. Ryhmäohjausmalli

Tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla esimerkiksi työhyvinvointikyse-lyssä esiin tullut työyhteisön kysymys/ tulos halutaan täsmentää ja miten siihen voidaan löytää ratkaisuja. Työyhteisökyselyt hankkeessa toteuttaa Kuntoutussäätiön Inno-kuntoutus -yksikkö. Ryhmäohjausta pilotoidaan hankkeessa kevään 2010 aikana.

2. Osaamiskartoitus pien- ja pk-yrityksille

Tulevaisuuden osaamisen varmis-tamiseksi ohjataan myös pientyö-paikkoja arvioimaan nykyistä osaa-mistaan ja varautumaan tulevaisuu-den osaamistarpeisiin suunnitelmal-lisesti.

3. Henkilöstötunnusluvut

Pien- ja pk-työpaikkojen hyvinvoinnin tilan seuraamiseen tarvitaan tiettyjä tunnuslukuja. Jo sairauspoissaolojen seurannassa on monia käytäntöjä, ohjeistuksessa annetaan yksilöidyt ohjeet laskettaviin tunnuslukuihin.

4. Työuraohjauksen toteuttaminen

Hankkeessa kehitetään käytäntöjä ja ohjeita siitä, miten kuntoutusalan ammattilainen voi tukea henkilöä, jonka työura on uhattuna.