Kuntoutus 4/2011

PÄÄKIRJOITUS
Kari Välimäki: Kuntoutus osaksi palvelurakenneuudistusta
Kuntoutus sijoittuu sosiaali-, terveys-, työvoima-, koulutus- ja sosiaaliturvapolitiikan rajapintaan. Kuntoutuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys väestön työ- ja toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden lisäämisessä, työurien pidentämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Edellä mainitut asiat painottuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspoliittisessa strategiassa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 
Lue koko pääkirjoitus >>

TIETEELLINEN ARTIKKELI
Minna Mattila-Aalto ja Jan Johansson: Kuntoutuskansalaisuutta rakentamassa. Sosiaalisen kansalaisuuden ja osallisuuden näkökulma päihdekuntoutuksessa
Lue artikkelin tiivistelmä >>

TIETEELLINEN ARTIKKELI
Sirppa Kinos, Kirsti Martikainen, Reijo Marttila: Seurantatutkimus moniammatillisen kuntoutustyöryhmän tekemien suositusten toteutumisesta Parkinson-potilailla
Lue artikkelin tiivistelmä >>

KATSAUS
Maire Heikkinen: Verkosta voimaa ja tukea. Katsaus väitöskirjana julkaistusta tapaustutkimuksesta MS-tautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta
MS-tauti on yleisimpiä keskushermoston sairauksia, jota maailmanlaajuisesti sairastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä, Suomessa noin seitsemän tuhatta.   Se on parantumaton ja etenevä sairaus ja voi edetä nopeastikin tuoden sairastuneen elämään rajoituksia.  Sairaus koetaan usein pelottavana, mutta valtaosa sairastuneista ei kuitenkaan ole vaikeavammaisia.

KATSAUS
Paula Kukkonen: Mitä osaamista vaaditaan työvalmennustyössä?
Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteiden laatiminen on viimeistelyvaiheessa. Tutkinnon suorittamismahdollisuus alkaa vuonna 2012. Tässä kirjoituksessa tarkastelen perusteiden kirjoittamistyötä, tutkinnon rakennetta, työvalmennustyön keskeisiä osaamisvaatimuksia sekä tutkinnon merkitystä työvalmennuksen kehityksen näkökulmasta.

KATSAUS
Maija Tirkkonen, Eeva-Leena Rasimus, Seija Kero: Terveyden ja hyvinvoinnin kehitys TYK-kursseilla
Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009 alkaneilla ja viimeistään toukokuussa 2010 päättyneillä TYK-kursseilla. Terveyden ja työ- ja toimintakyvyn muutoksia tarkasteltiin kuntoutusten alussa (T1) ja lopussa (T2) tehtyjen itsearviointiin perustuvien kyselyjen sekä terveyskuntomittausten avulla. 

PUHEENVUORO
Sari Loijas: Joustava kuntoutusjärjestelmä on jokaisen etu
Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (The UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities), jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 13.12.2006. Maamme oli ensimmäisten kansakuntien joukossa allekirjoittamassa sopimusta 30.3.2007. Suomi ei kuitenkaan vielä ole ratifioinut asiakirjaa.

PUHEENVUORO
Mika Pekkonen: Kuntoutuksen toimintaedellytykset turvataan asiantuntemuksella ja yhteistyöllä
Tehokkaalla kuntoutuksella parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä ja edistetään hyvinvointia, työelämässä pysymistä ja muita keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Vaikka kuntoutuksen tarpeen voidaan ennakoida lisääntyvän ja myös muuttuvan luonteeltaan, alan kehittäminen on jäänyt yhteiskunnallisessa keskustelussa ja myös päätöksenteossa katveeseen, ellei peräti puolustusasemiin.

LECTIO PRAECURSORIA
Marjo Romakkaniemi: Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta
Väitöskirjani on tutkimus masennuksesta, sen merkityksistä ihmisten arjessa ja masennuksesta kuntoutumisesta. Olen pyrkinyt tutkimuksessani ymmärtämään ihmisten kokemuksia ja tarkastelemaan jokaista kuulemaani kertomusta yksilöllisenä ja ainutkertaisena kudelmana siitä, mitä on elää masennuksen kanssa ja miten siitä on mahdollista kuntoutua. Olen kiinnostunut niin arjen kuin mielenterveyspalveluidenkin merkityksistä kuntoutumisessa.

KIRJAESITTELY
Tiina Pensola: Muuttuva kuntoutus muutoksessa
Kuntoutus muutoksessa -teoksen sisällöntuottajina on 37 tekijää, joista ainakin 13 on työ- tai opiskelusuhteessa Lapin yliopistoon. Loput ovat sitoutuneet yliopistoon dosentuurien tai yhteistyöhankkeiden kautta. Toimipaikkoina heillä on paikallinen ESR-projekti, eri puolilla Suomea olevat ammattikorkeakoulut ja Kela, lisäksi yksi tai kaksi kirjoittajaa on muissa yliopistoissa, työ- ja elinkeinoministeriössä, Työterveyslaitoksessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, Eläketurvakeskuksessa, säätiöissä sekä kuntoutusalan laitoksissa.