Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuuksia kehittää ammatilliseen kuntoutukseen sellainen asiakaskohtainen tietojen yhteiskäytön malli, jonka avulla voidaan edistää kuntoutuksen oikea-aikaisuutta, sujuvoittaa asiakasprosesseja ja tiedonkulkua, sekä parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa kartoitettiin ammatillisen kuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien eri toimijoiden sähköisten tietojärjestelmien toimivuutta sekä eri toimijoiden välistä tiedonkulkua, yhteistyötä ja niiden kehittämistarpeita. Myös tietojen sähköisen yhteiskäytön kansainvälisiä malleja kartoitettiin. Selvitystyössä arvioitiin mahdollisesti kehitettävän tietojen sähköisen yhteiskäytön tarvetta, hyötyjä ja haittoja sekä sisällöllisiä vaatimuksia. Hankkeessa selvitettiin myös asiakkaan oikeuksiin ja tietosuojaan liittyviä näkökulmia.

Tulosten perusteella nykytilanteessa ammatillisen kuntoutuksen eri toimijoiden välinen tiedonkulku tapahtuu perinteisin menetelmin kirjeitse, faksilla tai puhelimitse. Asiakasprosesseihin liittyvä tieto on vain harvoin reaaliaikaisesti kaikkien toimijoiden käytettävissä.

Selvitystyön perusteella on mahdollista kehittää yli organisaatiorajojen toimiva asiakaskohtaisten tietojen yhteiskäytön infrastruktuuri. Kyseessä ei ole uusi erillinen tietojärjestelmä, vaan toimintamallissa kukin organisaatio tuottaa tiedon operatiivisessa järjestelmässään, ja tieto tallennetaan tietovarantoon kuntoutustapahtumien tiivistelmien osalta. Infrastruktuuriin pitäisi sisällyttää kaikki ammatillisen kuntoutuksen prosessin eri vaiheissa tarvittavat tiedot, kuten asiakkaan perustiedot, terveystiedot, tiedot työ- ja toimintakyvystä sekä kuntoutus- ja toimenpidetiedot. Kuntoutuksen ammattilainen voisi tarkastella tietoja hänelle annettujen käyttöoikeuksien puitteissa.

Sähköinen infrastruktuuri parantaisi asiakkaan asemaa ja osallisuutta omassa prosessissaan mm. vähentämällä toistuvia ja päällekkäisiä tietojen keräämisiä. Lisäksi oikea-aikaisen tiedon saatavuus asiointitilanteissa sekä omien tietojen katselu tulisivat mahdollisiksi.

Kansainvälisesti on käynnissä useita sähköisten järjestelmien kehittämiskokonaisuuksia. Yhteiskäytössä olevien sähköisten järjestelmien kehittämisessä Suomi on jäljessä kansainvälisestä kehityksestä. KanTa-hanke ja siinä kehitettävä KanTa-arkisto pyrkii samantyyppiseen terveydenhuollon kokonaisratkaisuun kuin muissa Pohjoismaissa. Ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta tarvitaan kuitenkin KanTa-arkistoa laajempi tietovaranto.

Infrastruktuurin kehittämis- ja rakentamistyöhön tarvitaan mukaan kaikki kuntoutuksen toimijat. Tämän selvitystyön pohjalta käynnistyvässä jatkokehitystyössä on olennaista määritellä kehittämisvastuu, ylläpito- ja omistajuuskysymykset sekä rahoituskokonaisuus. Yhteistyötä tulee tehdä niin, että kehittämisvastuu on selkeästi määritelty yhdelle organisaatiolle.

Lainsäädäntöpohjan tulee olla tietojen yhteiskäytön infrastruktuurin kannalta kunnossa. Tarvitaankin nykyisen lainsäädännön tarkistus koskien tietosuojaa, lupien sähköistä hallintaa, antoa ja tietojen luovutusta. On olemassa valmiita ja helppoja tapoja ratkaista tietosuojaongelmia.